Rakkauskirje Justukselle - Kärleksbrev till Justus

Kaksi vuotta Justuksen taivaaseenastumisen päivästä.  Ei ole joulufiilis. Välillä sisin huutaa, että pääsisi itsekin jo kotiin. Varsinkin silloin, kun masennuksen nihkeä painostus hengittää niskaan. Mitä voisin tehdä helpottaakseni oloani ja ikävääni?

Rakkauskirje?  Pelkästä ajatuksesta minulle tuli itku – ja helpotus.  Kyllä Justus tiesi, että rakastan häntä, mutta tuntuu vaan sille, että se on sanottava uudestaan ja uudestaan.

Muutamia vuosia sitten luin Jumalan Sanan ytimestä ja ”punaisesta langasta” tiivistetyn Taivaan Isän rakkauskirjeen lapsilleen. Katso ja kuuntele ihmeessä tämä video! 

Tämä kosketti minua valtavasti. Tuon rakkauskirjeen innoittamana halusin kirjoittaa omille pojilleni kirjeen Taivaan Isältä. Huomasin sydämeni yhtyvän noihin Taivaan Isän sanoihin ja välillä melkein tunsin Jumalan Isän pakahtuvan rakkauden omia poikiani kohtaan!

Nyt täytyy tehdä se uudestaan:

Rakas poikani Justus!

Olit sydämessäni ennekuin synnyit. Odotimme äitisi ja veljiesi kanssa sinua niin innolla. Kun synnyit, niin rauhoitut heti, kun kuuntelimme ylistysmusiikkia. Aivan kuin heti lapsuudesta asti olit tietoinen, mistä olit kotoisin. Mikä ilo! Veljesi olivat myös niin kosketettuja maailmaan tulosi johdosta.

Niin kuin silmät sidottuina olleet pienet lapset tunnistavat äitinsä (katso alla oleva video), niin sinä olet aina tunnistanut, missä ovat rakkaasi. Tiedän, että tunnistit taivaan tuoksun ja sen valtavan rakkauden kotiinlähtöpäivänäsi ja valitsit jäädä taivaaseen. Voi, miten ylpeä olen sinusta. Olen niin onnellinen sinusta. Halkean kaipuusta ja ikävästä, mutta ihailen ja kunnioitan sinua niin paljon! 

 "Lampaat seuraavat Häntä (Jeesusta), sillä ne tuntevat Hänen äänensä, vierasta ne eivät seuraa..." - Joh 10:4-5

Olit perheemme ja ystäviemme ilopilleri alusta asti. Toit iloa pelkällä olemassaolollasi.  Pelkkä sinun katselusi sai aikaan ilon ja riemun purkauksia. En todellakaan ollut ainoa ihminen, jonka masennus väistyi pelkästä sinun ajattelemisesta! Nyt katselen kuviasi ja sinä tunnut niin elävältä. Elävämmältä kuin kukaan meistä.

Sydämesi puhtaus, ihanat silmäsi, veikeät ilmeesi, spontaanit rakkauden ilmaisusi, uskomattoman lempeä suhtautumisesi kärsiviin ja auttavainen luonteesi oli niin valloittavaa: ”Minä haluan auttaa ihmisiä!” huudahdit saunassa, kun puhuimme tulevaisuudestasi. Välillä tuntuu, että sinun huudahduksesi toteutuu silmiemme edessä:

Rakas Justus!  Ihmisiä on tullut Jumalan ja Jeesuksen luokse sen perusteella, kun he ovat kuulleet juttuja sinusta. Ihmisille on tullut toivoa elämään, kun he ovat kuulleet kertomuksia sinusta, elämästäsi ja kuolemastasi. Olet todellinen tienraivaaja. Pakahdun ylpeydestä. Elämäsi on edelleenkin niin merkityksellinen. Sinä autat ihmisiä!! Voi kuinka kaipaan jo nähdä sinut!

Koko perheesi ikävöi sinua. Me rakastamme sinua niin paljon. Minä haluaisin jo nähdä sinut! Hirveä ikävä. Mutta rakas poikani, hyvää joulua sinne taivaaseen! Kohta vietämme ikuisuuden yhdessä – eikä enää koskaan erota toisistamme!

Ei koskaan!

T:Iskä

---

                                   

Kärleksbrev till Justus

Det är två år sedan Justus himmelsfärd. Inga julkänslor. Ibland skriker mitt inre om att få komma hem också.  Speciellt när depressionen trycker på och vill få mig till andra tankar. Vad skulle jag kunna göra för att lindra smärtan och saknaden?

Ett kärleksbrev? Bara tanken på det fick mig att gråta som dock ledde till lättnad. Sannerligen visste Justus att jag älskade honom, men ändå känner jag att jag måste säga de orden om och om igen.

Några år sedan läste jag en sammanfattning av Guds Ords kärna och dess ”röda tråd” till mina barn. Titta gärna på denna video! 

Detta berörde mitt hjärta enormt och inspirerade mig att själv skriva ett brev till mina barn från Pappa Gud. Jag märkte att mitt hjärta kunde identifiera sig med dessa ord och ibland kunde jag nästan känna Pappas hjärta smälta av kärlek för mina egna söner!

Nu vill jag skriva det igen:

Min kära son Justus!

Du fanns i mitt hjärta innan du ens var född. Jag och mamma väntade ivrigt på dig tillsammans med dina bröder. När du föddes så blev du lugn genast när vi lyssnade på lovsångsmusik. Som om du redan då visste var du hade kommit ifrån. Vilken glädje! Dina bröder var också så lyckliga och berörda av din ankomst till denna värld.

Lika som dessa barn känner igen sina mammor trots att de har på sig ögonbindel (kolla video nedan), har du alltid känt igen och vetat var dina nära och kära är. Jag vet att du kände doften av himlen och den enorma kärleken på din hemkomstdag och du valde att stanna i himlen. Åh, jag är så stolt över dig. Jag är så lycklig över dig. Jag spricker av längtan att få se dig, men jag beundrar och respekterar dig så mycket!

"Fåren följer Honom, eftersom de känner igen Hans (Jesus) röst, men en främling följer de inte..." - Joh 10:4-5

Du var familjens och vännernas glädjespridare redan från början. Det gjorde du bara att du var närvarande. Bara att titta på dig räckte till att bli fylld av glädje och jag är minsann inte den enda vars depression försvann när man bara tänkte på dig! Nu tittar jag på bilder på dig och du känns så levande. Mer levande än någon av oss.

Ditt hjärtas renhet, underbara ögon, roliga miner, spontana kärleksuttryck, ditt hjärta för de som lider och din hjälpsamhet är så berörande.

”Jag vill hjälpa människor!” hojtade du till i bastun när vi pratade om framtiden. Ibland känns det som om att det du sade i bastun kommer i fullbordan precis framför våra egna ögon:

Kära Justus! Människor har kommit till Gud, till Jesus, bara för att de har hört berättelser om dig. Människor har fått hopp till livet bara när de har fått höra berättelser om dig, ditt liv och om din död. Du är en riktig pionjär. Jag spricker av stolthet! Ditt liv är fortfarande så märkvärdig. Du hjälper människor!! Åh vad jag längtar att få se dig!

Hela din familj saknar dig. Vi älskar dig så mycket. Jag vill så gärna redan träffa dig och se dig! Saknar dig så mycket. Men min kära son, god jul där i himlen! Snart firar vi hela evigheten tillsammans – och då kommer vi aldrig att skiljas åt!

Aldrig!

//pappa

Isäinpäivänä - på farsdagen

Kaksi parasta asiaa elämässäni ovat olla isä pojille ja olla poika Isälle. Olen poika kahdelle isälle ja isä kolmelle pojalle. Isäinpäivän onnittelusoitto Pentti-isälleni sai minut taas tuntemaan olevani poika, vaikka olemmekin kumpikin jo olevinaan aikuisia.

Taivaallisen Isäni syvin olemus on olla Isä. Hän lähestyy minua aina Isänä. Hän on ikuinen Isäni.  Jumala ei ole tullut Isäksi, vaan Hän on aina ollut Isä.  Minä olen poika, joka olen tullut isäksi. Siksi saan joskus maistaa myös samoja tunteita, mitä uskon taivaallisen Isäni tuntevan. Isäinpäiväaamuna sain maistiaisen siitä:

Suurlähettiläs edustaa sitä valtakuntaa, jonka kansalainen hän on. Poikani Joonatan edusti kolmea valtakuntaa tuoden aamusumppeja aamupörhössä olevalle iskälleen. Suurlähettiläs edusti poikaani Juusoa Suomesta, Justusta taivaasta ja itseään täältä Ruotsista. Koin välittömästi liikutuksen, itkun ja ikävän sisimmässäni. Uskon Taivaallisen Isänikin nauttivan ja liikuttuvan suuresti siitä, että vain tulemme Hänen lähelleen ja ilmaisemme omalla tavallamme, kuinka rakastamme Häntä.

Poikani kolmesta valtakunnasta

Vilkutimme Justukselle. Emme nähneet häntä, mutta jotenkin tiesimme sen, että hän oli tietoinen isäinpäivästä. Kat Kerr eräässä taivaskokemuksessan kertoi, että perille päässeet rakkaat sukulaiset saavat katsella maan päällä olevia rakkaitaan juuri erikoisina, perheelle tärkeinä olevina juhlapäivinä.  Juuri tämä kokemus selitti sen, kuinka voimakkaasti koimme Justuksen olevan kannustusjoukoissa mukana Juuson häissä lähes kaksi vuotta sitten. Ja nyt sama tunne.

Ei hyvä ihme, mikä isäinpäivä! Tervehdys taivaan valtakunnasta aamusumpin ääressä, kaksi tuntia oman pojan kanssa futista, salibandya ja koripalloa tällä planeetalla sekä vielä tunti saunomista kaupan päälle, seurakunnassa Taivaan Isän ylistystä, oman isän kanssa rupattelu puhelimessa, paljon ruokaa, Suomi - Ruotsi -jääkiekko-ottelu ja illalla vielä uusin James Bond elokuvateatterissa. Ihan kuin Iskäni (ja läheiset) tietää, mistä poika oikeasti tykkää!

Isäinpäivä on siis myös poikapäivä! Ilman poikaa ei ole isää. Jeesus oli ja on todellinen poika, joka on tie Taivaan Isän luo. Tulemalla Jeesukseen, pyytämällä Pojan henkeemme asumaan, astumme Pojan itsensä suhteeseen Taivaallisen Isän kanssa. Jeesus lahjoittaa meille OMAN suhteensa Isän kanssa, jossa saamme alkaa kasvaa! Sisällemme tulee tietoisuus lapseudesta ja astumme sisälle Hänen lahjoittamaan uskoonsa. Henkeemme tulee aito lapseuden henki, joka huutaa innokaana isälleen: "Abba!" Isi, isä, iskä!"

Ja koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: "Abba! Isä!" (Gal 4:6)

Jaska Jokunen katseli taivaalle ja pohdiskeli Ressulle: "Yhtenä päivänä meidän kaikkien pitää kuolla!" Ressu vastaa: "Kyllä, mutta kaikkina muina päivinä meidän ei pidä!" Tuossa on minulle oppimista. Osa minusta haluaisi välillä jo siirtyä kotiin, varsinkin masennuksen painaessa, mutta tuo Pojan Henki sisimmässäni rakastaa elämää enemmän kuin kuolemaa. Isäinpäivänä sain muistutuksen siitä.

---

På farsdagen

De två bästa sakerna som finns i mitt liv är att vara pappa till mina söner och att vara en son till min himmelske Pappa. Jag är en son till två pappor och är själv pappa till tre söner. Samtalet med min Pentti-pappa fick mig att känna som en son igen, även om vi båda redan försöker vara vuxna.

Min himmelske Fars djupaste väsen är att vara Pappa. Han närmar sig alltid mig som en Pappa. Han är min eviga Far. Gud har inte blivit till att vara en Pappa, utan Han har alltid varit en Pappa. Jag är en son som har blivit till en pappa. Därför får jag ibland även smaka och känna på samma känslor som jag tror på att min Himmelske Pappa känner. På farsdagsmorgonen fick jag en glimt av det.

En ambassadör representerar det riket som han eller hon tillhör. Min son Joonatan representerade tre riken när han kom med morgonkaffet till sin nyvakna pappa. Ambassadör- Joonatan representerade Juuso från Finland, Justus från Himlen och sig själv här från Sverige. På en gång upplevde jag beröring, gråt och längtan i mitt hjärta. Jag tror på att vår Himmelske Pappa njuter och blir berörd bara att vi kommer nära Honom och uttrycker på vårt eget sätt hur mycket vi älskar Honom.

Mina söner från tre olika riken

Vi vinkade till Justus. Vi såg inte honom men på något sätt visste vi att han var medveten om farsdagen. Kat Kerr i en himmelupplevelse berättar att de nära och kära släktingar som har kommit fram till himlen får se sina nära och kära på speciella festdagar som har varit och som är viktiga för familjen. Just den här berättelsen bekräftar det att vi starkt upplevde Justus vara med i "hejaklacken" på Juusos bröllop nästan två år sedan. Nu samma känsla.

Kära nån, vilken farsdag! En hälsning från himmelriket med en kopp kaffe i handen, två timmar av fotboll, innebandy och basketboll med min egen son plus bastu på det, lovsång till himmelske Pappa i församlingen, snacka med min egen pappa i telefon, massor av god mat, Finland - Sverige - ishockeymatch på TV och på kvällen även senaste James Bond film på bio! Kändes som om min Pappa (och mina nära) visste, vad en son verkligen gillar!


Farsdag är alltså också en sonsdag! Utan en son finns ingen pappa. Jesus var och är en äkta son, som är vägen till vår himmelske Pappa. När vi tar emot Jesus in i våra hjärtan, tar vi också emot Hans förhållande till sin Pappa. Jesus donerar sitt EGET förhållande med sin Pappa till oss, och i den kan vi börja växa! In i vårt inre kommer en medvetenhet av barnaskapet och vi kommer in i tron som Han skänker till oss. I vår ande kommer barnaskapets ande, som ivrigt ropar till sin Far: "Abba, Far, Pappa!"

Och eftersom ni är söner, har Gud sänt i våra hjärtan sin Sons Ande som ropar: "Abba!, Fader! " (Gal 4:6)

Karl tittade på himlen, tänkte, och sade till Snobben: "En dag måste vi alla dö!" Snobben svarade: "Jo, men på alla andra dagar behöver vi inte dö!" Där finns något som jag behöver lära mig. En del i mig skulle redan vilja flytta hem, speciellt när depressionen trycker på, men Sonens Ande i mitt inre älskar livet självt mer än döden. På farsdagen fick jag en påminnelse om det.